Standard kylttejä

Olen ostellut oman kokoelman jatkoksi vanhoja peltisiä mainoskylttejä. Sekä maalattuja että vanhoja emalikylttejä. Emalisia kylttejä ei enää ihan joka päivä vastaan tule, mutta kyllä niitäkin vielä löytää kun ahkerasti etsii. Tämmöisen Standard kyltin puuttuminen omalta seinältä on harmittanut jo jonkin aikaa. Nyt sellainen kumminkin tuli tarjolle ja sain siitä kaupat tehtyä. Olin tyytyväinen uuteen löytööni ja sovittelin sitä jo seinällekin muiden kylttien joukkoon. Uudesta löydöstä lähetin kuvan myös kaverille jolla on myös jonkin verran vanhoja emalikylttejä seinillään. Kaveri vastasi kuvalla samanlaisesta kyltistä ja kysyi että haluaisinko toisenkin. Samassa viestissä oli kaverilla jo vaihtoehdotuskin valmiina ja vaihtokaupat syntyi saman tien.
Nyt niitä on sitten heti kerralla kaksin kappalein.

Nobel-Standard Osakeyhtiö perustettiin Suomeen vuonna 1920.

Tämä Standard öljykanisteri löytyi jo aiemmin tänä vuonna.

Vuonna 1920 perustettu Nobel-Standard Osakeyhtiö avasi seuraavana vuonna ensimmäisen bensa-asemansa Hietalahden torille. Standard Bensa-asemien määrä kasvoi 1930-luvun loppuun mennessä 39 asemaan. Asemien nimenä säilyi Standard vuoteen 1952 saakka, kunnes yhtiö vaihtoi nimekseen Oy Esso Ab. Esso = Eastern States Standard Oil.

Öljykanistereiden puhdistelua

Tässä äskettäin tuli ostettua pari vähän vanhempaa öljykanisteria jotka olivat olleet kymmeniä vuosia pölyisellä navetan vintillä. Näitä pölyisiä ja likaisia öljykanistereita tulee aina välillä vastaan ja niistä kun hieroo omistajan kanssa kauppaa niin on välillä otettava pieniä riskejä siitä että mitä sieltä pölyn ja lian alta paljastuu.

Nämä Shell ja Gargoyle kanisterit olivat todella paksun pölyn peitossa. Navetan vintti jossa ne olivat vuosikymmeniä olleet unohdettuina oli onneksi ollut melko kuiva niin kosteus ei ollut päässyt pahemmin ruostuttamaan maalattuja kylkiä.

Näissä oli pinnassa vain pölyä joka lähti kostealla rätillä hankaamalla. Pölyn alta paljastui ihan kohtalaisen hyvät kanisterit. Näitä öljykanistereita tulee ostettua milloin mistäkin ja usein niissä on tilkka öljyä ja ne ovat olleet jossain ulkorakennuksissa hyllyillä tallessa. Tai sitten ne on täytetty jäteöljyllä ja ne on jossain seinän vieressä ollut muutaman kymmenen vuotta odottelemassa että ne joku jonnekin veisi tyhjennettäväksi. Harvoin ne ovat puhtaita ja siistejä. Eli lähes aina kun uuden öljypurkin jostain löydän niin on edessä myös sen puhdistaminen. Vanhempia, 30-40-luvun öljykanistereita ei kovin paljoa uskalla millään vettä vahvemmalla puhdistaa kun sen aikaiset maalit ovat todella herkkiä irtoamaan tai vaihtamaan väriä. Uudemmat kanisterit kestävät jo paljon paremmin puhdistamista.

Nämä Shell X-100 ja Esso öljykanisterit ovat suunnilleen sellaisessa kunnossa jossa suurin osa kanistereista on kun ne jostain pihavarastosta löytyy. Ensin on päälle valunut vähän öljyä ja sitten on vuosikymmenten aikana kertynyt pölyä ja likaa joka on tarttunut öljyyn. Tämä töhnä kun sitten vielä kuivuu kanisterin pintaan niin meinaa olla välillä melko sitkeässä.
Näistäkin tuli puhdistamisen jälkeen vielä ihan kelvolliset kanisterit.

Puhdistamiseen riittää yleensä kuiva rätti joka siinä puhdistamisen yhteydessä hieman kostuu öljystä. Joskus olen kostuttanut rättiä ensin öljyllä ja sitten hangannut sillä. Kaikkein pinttyneimpiä ja likaisimpia öljykanistereita olen pyyhkinyt puhdistusliinalla.

Tehokas puhdistusliina, näiden kahden kanisterin puhdistamiseen kului vain kaksi liinaa vaikka Shellin kanisteri oli päältä melko pinttynyt.

Puhdistamisen jälkeen huomasin että näitä oli muutama jo ennestäänkin.

Juomatölkkien keräilyä

Loppuviikosta tuli taas tehtyä pieni heräteostos.
Joskus noin 10 vuotiaana tuli keräiltyä pullonkorkkeja sekä tyhjiä juomatölkkejä. Siitä kai tämä keräilyharrastus on aikanaan alkanut ja loppua ei näy. Ne silloin kerätyt korkit ja tölkitkin on tietysti vieläkin tallella mutta niiden keräily jäi silloin melko pieneksi.
Nyt kumminkin tuli tarjolle tämmöinen valmis kokoelma johon siis kuuluu noin 1200 juomatölkkiä. Oluttölkkkejä, limsatölkkejä ym. juomatölkkejä. Näitä on kerätty ympäri maailmaa ja niitä on usealta eri vuosikymmeneltä.
Saatiin sovittua kokoelmasta kaupat ja tänään kävin ne hakemassa.
Itse joudun nämä säilömään toistaiseksi pahvilaatikoihin ennen kun löydän niille sopivan paikan mihin ne saa yhtä näyttävästi esille kun ne on tähänkin asti ollut.

Burroughs Adding Machine Company

Nyt talven tuloon valmistautuessani en ole ehtinyt päivittelemään tänne blogiin viimeisimpiä romustusreissuilla vastaan tulleita hankintoja. Eilen kannoin varastosta sisälle tarkempaa tutkimista varten tämmöisen kesällä ostamani vanhan laskukoneen. Kesällä sitä jo nopeasti vilkaisin mutta sitten se jäi varaston hyllylle odottelemaan parempia aikoja.

Tämän todella laadukasta tekoa olevan ja selkeästi vanhan laskukoneen on valmistanut Amerikkalainen William S. Burroughsin perustama yhtiö.
Nahkapintainen kotelo on kotimaista tekoa ja se olikin vuosien varrella päässyt pahasti kuivamaan.

Hieman nahkapinnalle tarkoitettua hoitoainetta pintaan niin alkoi kuljetuslaukku näyttämään paljon paremmalta.

Kuljetuslaukun valmistaja Matkatarvike Helsinki.

Pohjasta löytyy valmistenumero 5-503191.
Löysin netistä sivuston jossa on tiedot kaikkien Burroughsin valmistamien koneiden valmistenumeroiden valmistusvuosista. Tiedot löytyy aina vuodesta 1885 lähtien.
Tämän valmistenumerolla löytyy tieto että se on valmistettu maaliskuun ja elokuun välillä vuonna 1919.
Valmistenumerolla 500000 oleva laite on valmistettu 3/1919 ja valmistenumero 550000 on nähnyt päivänvalon 8/1919. Tästä voisi arvioida että tämä on valmistunut maalis- huhtikuussa. Eli keväällä 2019 tulee koneelle 100 vuotta täyteen.

Kone on teknisesti täysin toimiva. Pitää vielä tarkemmin perehtyä että miten tällä sitten lasketaan. Sen verran eroaa laitteista joilla minä olen tottunut laskelmat tekemään.

Opetustauluja peräkonttikirppikseltä

Syksyn viimeisimmät peräkonttikirppikset alkaa olla kohta pidetty. Nämä kirppikset joihin tuodaan tavarat autolla on näin keräilijän näkökulmasta paljon parempia kun sellaiset jonne myytävä tavara kannetaan Ikean kassissa. Tavara on usein suurempaa kun sisäkirppiksillä ja usein on myös autotallista mukaan kerättyä tavaraa tarjolla. Tällä kertaa tuli vastaan yhdellä myyjällä muutama vanha autoaiheinen opetustaulu. Ajattelin ostaa nämä talteen kun ei näitäkään enää kovin usein missään myynnissä näy. Myyjä sitten kertoi että hänellä on niitä lisää kotona. Myöhemmin kävinkin vielä kotona ostelemassa muutaman taulun lisää.

Tuohon aikaan eli 50-luvun alussa on akut olleet enimmäkseen 6 volttisia.

Painettu WSOY:n laakapainossa, Porvoossa 1952.

Autoteknillinen opetuskuvasto.

Liikenneohjeita koululaisille jalankulkijoille.

Tämä kaksipuolinen Tapaturmantorjunta Ry:n Liikennejaosto TALJA:n valistustaulu
jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille löytyi aiemmin kesällä. Hienot havainnollistavat kuvat.

Monet liikennemerkitkin ovat ennen olleet erilaisia.

Shell emalikyltti

Tänään oli hyvä romustuspäivä. Alun perin suunnitelma tälle päivälle oli että kävisin kääntymässä Mäntsälässä hakemassa yhden Shellin öljypumpun ja loppupäivä menisi pihatöissä. Puolenpäivän aikaan Mäntsälään ajellessani soitti kaveri ja vinkkasi että Helsingissä olisi myynnissä vanha Konelan peltikyltti. Sain myyjän puhelinnumeron ja soittelin myyjälle ja sovin siitä kaupat. Mäntsälästä löytyikin sitten sovitunlainen vanha öljypumppu. Kun kaupat pumpusta oli tehty niin suuntasin tankkaamaan ja tarkoitus oli lähteä siitä sitten hakemaan Konelan kylttiä.
No ennen kun olin päässyt edes tankaamaan asti niin puhelin soi. Puhelun päätteeksi käänsin nokan kohti Kouvolaa ja edessä oli reissu hakemaan muutama vanhempi öljykanisteri. Ne tulivat oikeastaan yhden vaihtokaupan seurauksena minulle ja niistä olin kuvat saanut jo aiemmin eli tiesin mitä odottaa.
No nyt kun olin jo valmiiksi menossa Kouvolaan niin soittelin miehelle jolta viime viikolla kävin hakemassa Fennian bensamittarit. Hän kertoi silloin että hänen kaverillaan on tallin oveen ruuvattuna vanha Shell emalikyltti. Viikon aikana hän oli ehtinyt tiedustella kaveriltaan että olisiko kyltti myytävänä ja oli saanut myönteisen vastauksen. Aikataulut saatiin sopimaan ja pääsin katsomaan kylttiä.
No mukaanhan sekin kyltti sitten saatiin.
Päivän päätteeksi oli kotiin tuomisina tämmöiset roippeet.

Shell öljypumppu. Tämmöisiä vanhoja peräöljy- ja vaihteistoöljypumppuja on kertynyt talteen jo useampia mutta tämä taitaa olla vanhempi kun muut.

Arvioin ensin että tämä pumppu olisi 50-luvulta kun tuollainen Shell logo on ollut käytössä 1948-1954. Tarkemmin tutkittuna näyttää tuon tarran ja maalikerroksen alla olevan vanhempi Shell logo joten onkin ilmeisesti 40-luvulta.

Gulf Ball Bearing Grease rasvapurkki. Kansi on eksynyt vuosien varrella muualle.

Konela Alkuperäisiä varaosia peltikyltti. Tämä on säilynyt täysin uudenveroisena.
Oy Konela Ab toimi Suomessa vuodesta 1948 vuoteen 2003. Tuotevalikoimassa oli pääasiassa itäautoja.

Tämän päivän löydöistä tämä lämmitti mieltä eniten. Shell Bensiiniä Autoöljyjä emalikyltti 30-luvulta. Tästä on olemassa myös toiseen suuntaan osoittava nuolikyltti. Seuraavaksi siis semmoista etsimään. Myös Shell kolmio eli kolmikulmainen Shell kyltti on edelleen etsinnässä.

Taas ei aamulla osannut arvata mitä iltaan mennessä onnistuu löytämään. Tämmöiset päivät innostavat jatkamaan keräilyharrastusta.

Fennia mittareita ja Keskoa

Syyskuu meni melko kiireisissä merkeissä ja romustelut jäi vähemmälle. Jotain pientä kumminkin aina löytyy vaikka ei erityisemmin mitään etsisikään. Viime viikolla sain vinkin parista vanhasta bensamittarista ja aloin heti suunnitella aikataulua sellaiseksi että pääsisin niitä ihmettelemään.
Lauantaina niiden sijainti osuikin sopivasti matkan varrelle joten ei tarvinnut lähteä erikseen niitä katsomaan.
Paikalla omistaja joutui niitä hetken aikaa etsimään kun ei tarkasti muistanut että minne oli ne säilönyt. Hetken kaivelun jälkeen löytyi ensin tämä kaappi jossa on sisällä Oy Nylund & Rahikainen Ab:n Fennia bensamittari.

Sitten kaiveltiin vielä hyllyillä olevia suuria puulaatikoita joissa myyjä tiesi olevan vielä toisen mittarin. Kolmannesta etsimästämme laatikosta se sitten löytyi muiden varaosien alta tallesta.

Molemmat mittarit tuntuivat nopeasti kokeiltuna teknisesti toimivilta.

Fennia valmistenumerolla 3323.

Fennia valmistenumerolla 4372.

Siitä asti kun olen ensimmäisen tämmöisen Fennian mittarin nähnyt niin olen mietiskellyt että onkohan jollain jossain säilynyt jonkinlaista kirjanpitoa siitä että mihin nämä numeroidut mittarit on tehtaalta uutena myyty. Olisi aina kiinnostava tietää näiden historiasta.

Kotimatkalla piti vielä käydä hakemassa kotiin yksi valomainos jonka ostin jo aiemmin.

Keskon osakas valomainos. Kaksipuolinen kyltti jossa on valo sisällä. Kesko perustettiin lokakuussa 1940 kun neljä tukkuliikettä sulautui yhteen. Toiminta alkoi seuraavan vuoden alussa. Kesko otti käyttöönsä K-kilven joka oli käytössä K-kauppiaiden yhteisenä tunnuksena kaupan ikkunoissa. Tätä samaa K-kilpi logoa käytettiin myös kaikissa mainoksissa. Sama logo oli käytössä ainakin vielä 60-luvulla.

Rekisterikilpiä

Tänään tuli taas tehtyä pieni kirpputorikierros. Kirppiksillä tulee käytyä aina kun siihen löytyy aikaa tai kun matkan varrelle osuu joku kiinnostava kirppis. Harvemmin sieltä nykyään mitään kovin hyviä löytöjä tulee tehtyä mutta usein jotain pientä tarttuu matkaan.
Tänään löytyi pari hieman vanhempaa amerikkalaista rekisterikilpeä.

Tämän päivän löydöt. Ylempi New Jerseyn ja alempi ilmeisesti Mexicon rekisterikilpi.

Muutamia jenkkikilpiä on tullut otettua talteen jo aiemmin.

Näistä neljä alimmaista ovat ranskalaisia rekisterikilpiä. Ylhäällä oikealla on vanha ruotsalainen kilpi ja siihen minulla löytyy autokin jossa se on uutena ollut mutta palataan siihen myöhemmin. Vasemmalla ylhäällä olevan kilven alkuperästä ei minulla ole tietoa. Siinä ovat merkit kohollaan olevia ja niittaamalla kiinnitettyjä alumiinimerkkejä.

Kun mopot eivät suomessa olleet ennen rekisterissä niin niissä käytettiin tämmöisiä vakuutuskilpiä.
Kilpi vaihtui vuosittain uuteen ja oli todisteena siitä että kyseisen vuoden vakuutus oli maksettu. Mopojen vakuutuspakko tuli voimaan vuonna 1960. Vakuutuskilpiä käytettiin vuoteen 1995 asti, siitä eteenpäin on mopot olleet rekisterissä.
Vuoden 1960 kilvessä oli pohjan väri keltainen ja merkkien väri musta. Kirjaimet oli ylhäällä ja numerot alhaalla. Kirjainten paikka vaihtui ylhäältä alas joka toinen vuosi. Kilven pohjan ja merkkien väri vaihtui myös vuosittain. Vuoteen 1973 saakka pohja oli aina värillinen. Vuodesta 1974 alkaen oli pohja aina vaalea heijastava ja vain reunan sekä merkkien väri vaihtui vuosittain.
Tuossa ylhäällä tuo 26-VBP on juuri vuoden 1973 kilpi. Keltainen pohja ja ruskeat merkit. Numerot ylhäällä ja kirjaimet alhaalla.

Näitä tämänmallin kilpiä tulee vastaan vielä melko usein. Tämä kilpimalli mustalla pohjalla ja valkoisella reunuksella on ollut käytössä vuodesta 1960 vuoteen 1972.

Nämä keräilykappaleet löytyi jo yli 10 vuotta sitten. Nämä tietenkään eivät ole virallisia rekisterikilpiä mutta ovat tehty täysin oikeasta rekisterikilpimateriaalista ja oikeanlaisilla kirjaimilla. Kirjaimet ovat kohollaan niin kun kuuluukin. Taitaa olla joku suhteilla saanut teetettyä samassa prässissä millä oikeita kilpiä tehdään.

Vaikka suomalaiset rekisterikilvet eivät olekaan yhtä värikkäitä ja näyttäviä kun amerikkalaiset rekisterikilvet niin mielestäni nämä ovat silti paljon kiinnostavampia.
Näitä vanhempia suomalaisia rekisterikilpiä on kertynyt tämmöinen rivi. Harmittavasti kilpiä on vain vuosilta 1933 ja 1934 vaikka tämä kilpimalli oli käytössä vuodesta 1930 vuoteen 1935. Vuoden 1935 aikana kirjasinmalli vaihtui erilaiseksi ja kilpipohja hieman leveämmäksi. Tuohon aikaan kilvet vaihdettiin autoihin joka vuosi mutta tunnus pysyi samana. Parillisina vuosina kilvet olivat mustapohjaisia ja parittomina vuosina valkopohjaisia.

Rekisterikilven kirjain kertoi läänin mihin auto oli rekisteröity.
Läänitunnukset ennen sotia olivat:
T - Turun ja Porin lääni
H - Hämeen lääni
M - Mikkelin lääni
K - Kuopion lääni
O - Oulun lääni
V - Viipurin lääni
VA - Vaasan lääni
U - Uudenmaan lääni
Helsingissä oli määrällisesti sen verran enemmän autoja että Uudenmaan läänitunnuksen käytön sijaan päädyttiin käyttämään Helsinkiin rekisteröityjen autojen rekisterikilvissä kirjainta A.